Järjestäytyminen - ensimmäinen versio
Blogin aihe:
Ensimmäinen Suomessa koskaan järjestettävä kuvailutulkkauskoulutus on juuri käynnistynyt pilottipäivällä Helsingissä. Koska siisti siivu asiakkaista kuulemma toivoo suhteellisen neutraalia meininkiä, se langetkoon myös blogin nimeksi ;-)
Näkökulma aiheeseen:
Okei, nyt päästiin vaikealle alueelle. Ensimmäinen ajatukseni oli aloittaa yhteisöblogi, johon kutsun mukaan nimenomaan muut tuohon koulutukseen osallistuvat - kootaan porukalla sekä silkkaa faktaa koulutuksen edistymisestä että yksittäisten ihmisten fiiliksiä, tarinoita, pointteja ja lopulta jopa duunikeikkoja. Blogitekniikan iloinen puolihan on nimenomaan monen kirjoittajan luomat yhteiset surinat ja ulkopuolistenkin mahdollisuus kommentointiin.
Kuitenkin eilisen pilottipäivän jälkeen me tavataan varmaan seuraavan kerran vasta elo- tai syyskuussa. Siihen asti olen omillani. Tekisinkö mä sittenkin tästä oman oppimispäiväkirjani? Kai siitäkin voi olla iloa jollekin? Onhan meillä kustannuspaikallakin tarkoituksena perusopettaa ihmisiä ottamaan duuneissaan huomioon saavutettavuus ja esteettömyys. Äh. "Vakaa" päätös: aloitan tämän nyt, katson mitä tästä tulee, ja jos vielä loppukesästä kehtaan, pyydän muita pikkupioneereja mukaan.
Joka tapauksessa:
"Access to the arts is not about political correctness; it's about quality of life." Parhaimmillaan myös kuvailijan quality of life freesaantuu uuden oppimisen ja uusien kontaktien myötä. Ei paha sekään.
Ensimmäinen Suomessa koskaan järjestettävä kuvailutulkkauskoulutus on juuri käynnistynyt pilottipäivällä Helsingissä. Koska siisti siivu asiakkaista kuulemma toivoo suhteellisen neutraalia meininkiä, se langetkoon myös blogin nimeksi ;-)
Näkökulma aiheeseen:
Okei, nyt päästiin vaikealle alueelle. Ensimmäinen ajatukseni oli aloittaa yhteisöblogi, johon kutsun mukaan nimenomaan muut tuohon koulutukseen osallistuvat - kootaan porukalla sekä silkkaa faktaa koulutuksen edistymisestä että yksittäisten ihmisten fiiliksiä, tarinoita, pointteja ja lopulta jopa duunikeikkoja. Blogitekniikan iloinen puolihan on nimenomaan monen kirjoittajan luomat yhteiset surinat ja ulkopuolistenkin mahdollisuus kommentointiin.
Kuitenkin eilisen pilottipäivän jälkeen me tavataan varmaan seuraavan kerran vasta elo- tai syyskuussa. Siihen asti olen omillani. Tekisinkö mä sittenkin tästä oman oppimispäiväkirjani? Kai siitäkin voi olla iloa jollekin? Onhan meillä kustannuspaikallakin tarkoituksena perusopettaa ihmisiä ottamaan duuneissaan huomioon saavutettavuus ja esteettömyys. Äh. "Vakaa" päätös: aloitan tämän nyt, katson mitä tästä tulee, ja jos vielä loppukesästä kehtaan, pyydän muita pikkupioneereja mukaan.
Joka tapauksessa:
"Access to the arts is not about political correctness; it's about quality of life." Parhaimmillaan myös kuvailijan quality of life freesaantuu uuden oppimisen ja uusien kontaktien myötä. Ei paha sekään.

0 Comments:
Lähetä kommentti
<< Home